Aineettoman ja henkisen pääoman, myös kulttuurisisältöjen, rooli kasvaa, kun raaka-aineiden ja koneiden pienenee. Murroksen veturina on kulutuksen kohdistuminen yhä enemmän ihmisten henkisiä ja kulttuurisia tarpeita vastaaviin palveluihin ja tuotteisiin. Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi riippuvat siitä kuinka sopeudumme tähän murrokseen ja osaamme käyttää sitä hyväksemme.

On selvä, että perinteisen teollisuuden alasajo ja tuotannon siirtyminen halvan kustannustason maihin on kivuliasta. Se koskettaa monia ihmisiä. Hallitus onkin tukenut nopean rakennemuutoksen alueita useilla tukitoimilla. Kulttuurissa on panostettu alan työllistämistoimiin.

Samaan aikaan kun rakennemuutoksen koskettamista ihmisistä pidetään huolta, meidän tulee tehokkaasti etsiä uusia elinkeinoelämän vauhdittajia ja rakennemuutoksesta avautuvia mahdollisuuksia.

Luova talous on yksi mahdollisuus, vaikkei tietenkään ainoa. Suomeen on kehittynyt kasvavan kulttuurituotteiden- ja palveluiden kysynnän myötä ja kulttuuripoliittisten toimien avulla vahva kulttuurin infrastruktuuri ja perintö, paljon luovaa lahjakkuutta ja osaamista. Vankka kulttuurin perusta luo hyvät edellytykset lisätä edelleen kulttuurin merkitystä niin osana kansantaloutta kuin ihmisten hyvinvointia.

Kulttuurin ja kansantalouden yhteydestä kertoo, että vuodesta 2004 vuoteen 2008 kulttuurin toimialoille syntyi 9 200 uutta työpaikkaa. Kannustavaa on myös tieto, että kun maailmankauppa supistui vuosina 2008–2009 12 %, niin luovien ja kulttuurin alojen kauppa kasvoi 11 %.

Kotimaisen elokuvan viimeaikainen menestys ollut huimaa. Teattereiden lipputulot kasvoivat viime vuonna 16 %. Televisiotuotantoyhtiöiden kasvu oli maltillisempaa jääden alle 5 %. Luoviin aloihin oikein kohdistetut julkiset tukitoimet tuovat vääjäämättä kasvua myös luovaan talouteen.

Tulevalla hallituskaudella meidän tulee jatkaa vastaavia oikein kohdennettuja julkisia toimia. Niiden avulla Suomi ja suomalaiset luovien alojen toimijat voivat saada oman osuutensa tästä kasvusta. Samalla voidaan poistaa ne pullonkaulat, jotka vielä hidastavat kulttuurin alan toimijoidemme kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä. Tämä vaatii rohkeutta, mutta niin ovat vaatineet nekin valinnat, joilla Suomi on nostettu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä ja hyvinvoivimmista maista. Paikoilleen jääminen ei yksinkertaisesti ole vaihtoehto.

Stefan Wallin
Kirjoittaja on RKP:n puheenjohtaja
 

Kolumni 16.2.2011

SLY kaupunkilehdet: Helsingin Uutiset, Länsiväylä ja Vantaan Sanomat