Kolumnit

Henriksson: Vainoaminen ehdotetaan kriminalisoitavaksi

Vainoamisen kriminalisointi on viime aikoina ollut melko vilkkaan julkisen keskustelun kohteena sekä Suomessa että ulkomailla. Tällä viikolla oikeusministeriön työryhmä luovutti minulle mietintönsä aiheesta. Työryhmä ehdottaa rikoslakiin uutta, vainoamisen kieltävää rangaistussäännöstä.
SFP i Österbotten
Julkaistu 03.05.2012

Henriksson: Pikaluotot ovat yhteiskunnallinen ongelma

Suuret julisteet kehottavat meitä ottamaan pikaluoton. Aggressiivista pikaluottomarkkinointia kohdistetaan nuorille tekstiviestitse. Lehtimainokset julistavat suurin kirjaimin, että pikaluotot tarjoavat ratkaisun kaikkiin taloudellisiin ongelmiimme. Tämäntyyppistä mainontaa kohtaamme kaikkialla. Monet meistä viis veisaavat siitä, mutta yhä useammat lankeavat pikaluottoansaan.
SFP i Österbotten
Julkaistu 23.04.2012

Henriksson: Suomi sai historiansa ensimmäisen ihmisoikeustoiminta-ohjelman

Perus- ja ihmisoikeudet eivät saa olla ainoastaan sanoja joita toistetaan puheissa ja kansainvälisissä sopimuksissa. Tämä oli lähtökohtana kun hallitus ryhtyi valmistelemaan Suomen ensimmäistä ihmisoikeustoimintaohjelmaa vuosille 2012-2013.
SFP i Österbotten
Julkaistu 26.03.2012

Henriksson: Sakkopalvelusta ratkaisu sakon muuntorangaistus-ongelmaan

Mikä on oikeus ja kohtuus? Sakon muuntorangaistus on puhuttanut kansanedustajia eri puolueista jo monta vuotta. Edellisellä hallituskaudella lakia muutettiin niin, että poliisien määräämiä sakkoja ei enää ole mahdollista muuntaa vankeudeksi. Tuomioistuinten määräämät sakot kylläkin voidaan edelleen muuntaa. Käytännössä tämä muutos merkitsi, että henkilö, jolle poliisi on kirjoittanut sakot esimerkiksi näpistyksestä tai liikennerikkomuksesta ja jolta ei edes ulos-ottoteitse saada sakot perittyä, pääsee ”niin kuin varkain” muista seuraamuksista.
SFP i Österbotten
Julkaistu 13.03.2012

Henriksson: Kuntauudistus puhutti Vaasassa

Torstaina kuntauudistuksen maakunnittainen aluekierros saapui Vaasaan ja ydinkeskustan Gloriasali täyttyi kuntapäättäjistä ja kuntaedustajista. Valtiovarainministeriön kuntaosasto oli paikalla ja valtioneuvoston edustajina olimme ministeri Virkkunen ja minä. Me kuulimme iltapäivän aikana kuntaedustajien mielipiteitä, ajatuksia ja huolenaiheita valtiovarainministeriön työryhmän esityksestä kuntauudistukseksi.
SFP i Österbotten
Julkaistu 27.02.2012

Svar på skriftligt spörsmål om faderskapslagen

Jaa

Svar på skriftligt spörsmål (1098/2010):

Faderskapslagen trädde i kraft den 1 oktober 1976. Enligt den lagstiftning som föregick faderskapslagen hade ett barn fött utom äktenskapet inte rätt att kräva att faderskapet fastställs. Faderskapet kunde på några undantag när fastställas endast om mannen erkände barnet som sitt.

När faderskapslagen trädde i kraft fick också barn som fötts före lagens ikraftträdande talerätt. Denna retroaktiva ändring balanserades upp med en bestämmelse enligt vilken talan i dessa fall skulle väckas inom fem år från det att lagen hade trätt i kraft. Genom denna femårsfrist ville man trygga den allmänna rättssäkerheten. Det var också ett slags löfte till männen och deras familjer. Efter att tidsfristen hade gått ut behövde de inte längre bereda sig på att det kunde ställas krav på dem som ändrar på deras familjeförhållanden och bl.a. inverkar på arvsfrågor.

Europeiska människorättsdomstolen gav sommaren 2010 två domar där den tog ställning till huruvida nämnda tidsfrist är förenlig med förpliktelserna i Europeiska människorättskonventionen. I domarna ansåg människorättsdomstolen att användningen av tidsfrister vid faderskapsrättegångar i och för sig kan godtas för att säkerställa rättssäkerheten och bestående familjeförhållanden. Problemen ansågs däremot hänga samman med att tidsfristen tillämpas ovillkorligt, med andra ord utan att olika enskilda intressen och det allmänna rättssäkerhetsintresset vägs mot varandra.

Jag har i flera olika sammanhang föreslagit att en revidering av faderskapslagen bör tas in i regeringsprogrammet för den regering som tillträder efter nästa riksdagsval. Samtidigt behöver också ställningen för personer som fötts utom äktenskapet före faderskapslagen utredas. Europeiska människorättskonventionen gäller i Finland som lag. Till dess att bestämmelsen om tidsfristen eventuellt revideras bör domstolarna, på samma sätt som i andra ärenden, tillämpa den så att det inte uppstår någon konflikt mellan tolkningen av bestämmelsen och Finlands människorättsförpliktelser.

Helsingfors den 2 februari 2011

Justitieminister Tuija Brax